Kansainvälisissä koulutusvertailuissa kärkeen sijoittuvassa Suomessa elää ryhmä lukutaidottomia aikuisia. Lukutaidottomuuden haitat heijastuvat koko perheeseen: ilman lukutaitoa ja digitaitoja tiedonhaku, asiointi virastoissa, yhteydenpito lasten kouluihin ja ajankohtaisten aiheiden seuraaminen voivat osoittautua lähes mahdottomiksi. Perheen lapset eivät myöskään saa vanhemmiltaan tarvitsemaansa tukea opinnoissaan.  

Olemme tehneet työtä aikuisten lukutaidottomien parissa Stadin aikuisopiston KYKY- ja KYKY II -projekteissa vuodesta 2015. Maahan muuttaneiden perheiden osallisuutta edistävät hankkeet tuottavat muun muassa kotiäideille ja -isille tarkoitettuja vertaisryhmiä osallistujien äidinkielellä.

Lukutaidottomuus on yleistä alueilla, joilla pitkittynyt sota on näivettänyt jo valmiiksi köyhän maan peruskoulutusta. Etenkin moni tyttö jättäytyy sodan keskellä koulusta jo ensiluokilla. THL:n Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (2012) mukaan noin kymmenes Suomen somali- ja kurditaustaisista naisista on lukutaidottomia.

Kokemuksemme mukaan lukutaidottomia saattaa olla Suomessa oletettua enemmän. Ensimmäisen KYKY-hankkeen vertaisryhmissä noin puolet somalinkielistä naisista ja neljännes kurdinkielisistä olivat käytännössä luku- ja kirjoitustaidottomia. Osa kyllä luki, mutta niin heikosti, etteivät yksinkertaiset tekstit omalla äidinkielellä olleet heille ymmärrettäviä.

Tavoitteena koulutus- ja urapolulle pääseminen

Euroopan sosiaalirahaston rahoittamat KYKY-hankkeiden tärkeimpänä tavoitteena on auttaa syrjäytymisvaarassa olevia kotivanhempia eteenpäin hoitovapaiden jälkeen. Ensimmäinen KYKY-hanke järjesti vertaisryhmiä somalin ja kurdin kielellä, ja KYKY II jatkaa työtä somalin- ja arabiankielisten perheiden parissa.

Moni asiakkaistamme käyttää ensimmäiset vuotensa Suomessa monilapsisen perheen kasvattamiseen. Kun lapset viimein varttuvat ja vanhempi suuntaa voimavaransa oman uran rakentamiseen, saattaa kouluttautumiselle otollinen kotoutumisaika olla jo päättynyt. Vähävaraisen perheen kotivanhempi – yleensä äiti – on pitkän kouluttautumistaipaleen edessä. Ilman tukea moni saattaa lannistua jo alkuvaiheessa.

KYKY-hankkeissa pyrimme yhdistämään saman ryhmätoiminnon osaksi asiakkaiden elämänkriisien ratkomisen, voimaantumisen tuen, palvelu- ja yleistiedon kasvattamisen sekä koulutus- ja uraohjauksen. Lisäksi opetamme ryhmissä tietokoneen käyttöä ja digiasiointia. Ohessa tarjoamme lastenhoitoa, jotta äidit voivat keskittyä vertaisryhmien antiin.

KYKY II -hankkeessa kehitämme myös mobiilikäyttöön suunnattua verkkopalvelua, jossa lukutaidoton käyttäjä pääsee selaamaan Infopankin sisältöjä kuva- ja äänimuodossa. Olemme suunnitelleet palvelua asiakkaiden kanssa yhdessä, ja heidän kiitoksensa ovat olleet vuolaita. Monelle lukutaidottomalle jo pieni itsenäisyyden kasvu on suuri helpotus arjessa.

Samalla kun hankkeemme tekevät työtä ruohonjuuritasolla, ne pyrkivät helpottamaan maahanmuuttajataustaisten pääsyä kaupungin palveluihin ja erityisesti Stadin aikuisopistoon. Tavoite on, että myös heikosti koulutetut maahanmuuttajat voisivat saada jalansijaa oppilaitoksesta ja suorittaa tutkintonsa onnistuneesti loppuun. KYKY-hankkeiden asiakkaat etenevät ryhmien jälkeen yleensä joko aikuisten perusopetukseen, kielikursseille tai ammatillisiin pajoihin Stadin osaamiskeskukseen. Suurin palkkio hanketyössä on ollut nähdä asiakkaitamme opiskelemassa haaveilemaansa ammatillista tutkintoa.

Hanketyömme päättyy vuonna 2019. On viranomaisten vastuulla, että asiakkaidemme ja muiden aikuisten lukutaidottomien koulutus- ja urapolut eivät katkea tämän jälkeenkään. Antakaamme heille mahdollisuus tulevaisuuden tekemiseen.

Olga Kaijalainen, projektisuunnittelija, ja Olga Silfver, projektipäällikkö

Lue lisää:

KYKY-hanke (stadinaikuisopisto.fi)

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus siirtyi osaksi koulutusjärjestelmää

Oppivelvollisuusiän ylittäneiden maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus