Kotouttaminen.fi-blogi

Kotouttamisen osaamiskeskus julkaisee kotouttaminen.fi:ssä kotouttamiskentän eri toimijoiden blogikirjoituksia. Kirjoittajina ovat osaamiskeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijat sekä yhteistyökumppanit ja esimerkiksi hankkeiden, kuntien, järjestöjen kotouttamisen ja pakolaisten vastaanoton toimijat.

25 vuotta sitten

Suomi oli itsenäisyytensä ensi vuosikymmenet ensisijaisesti maastamuuttomaa. Talvi- ja jatkosodan aikana Suomesta lähetettiin lähes 80 000 sotalasta Ruotsiin. Osa palasi sotien jälkeen, osa jäi. 1960-luvulla Ruotsiin muutti yli 300 000 suomalaista. Vuosisadan alussa suomalaisten muuttoaalto oli suuntautunut Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Lähes jokaisen suomalaisen suvusta taitaa löytyä Ruotsin- tai Amerikan-serkkuja. Heinäkuussa 1990 tilanne muuttui.

Somaliassa alkanut sisällissota ja humanitaarinen hätä heijastuivat myös Suomeen. Silloin heinäkuun aikana maahan saapui yhtäkkiä 300 turvapaikanhakijaa viikossa, ja hakijoita oli koko vuonna 2 743.

Vastaanoton ja kotoutumisen järjestelmät kehitettiin nopeasti

Tuon kesän ja syksyn aikana polkaistiin muutamassa kuukaudessa käyntiin laajemmin turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmä, turvapaikkahakemusten käsittelyprosessi, oikeusapu, sekä muut tukipalvelut. Ja vaikka lehdistössä uutisoitiinkin ”pakolaisvyörystä”, eri puolilta Suomea löytyi nopeasti valmius perustaa vastaanottokeskuksia: esimerkiksi Helsingissä, Turussa, Joutsenossa, Oravaisissa ja Rovaniemellä.

Kun turvapaikanhakijat saivat turvapaikkoja ja oleskelulupia, heille järjestyi kuntapaikkoja muutamassa viikossa tai kuukaudessa, niin että he saattoivat aloittaa kotoutumisensa Suomeen. Kotoutumispolku kieli- ja ammattiopintoineen järjestyivät aikuisille, ja opetus lapsille. Myönteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden kotouttamistyö rakentui niille kokemuksille, joita oli saatu kiintiöpakolaisten vastaanotosta 1980-luvulta asti. Lukemattomat vapaaehtoiset auttoivat uusia tulijoita löytämään ensimmäiset kontaktinsa suomalaisten arkeen.

Tänä päivänä suuri osa 25 vuotta sitten tänne tulleista ovat löytäneet tiensä suomalaiseen yhteiskuntaan. Pääsy työelämään ei aina ole ollut helppo, vaikka mahdollisuus hankkia toimeentulo itselleen ja perheelleen työn tai yrittäjyyden kautta oli – ja on – pakolaisten keskeinen toive. Mukana tulleet tai täällä syntyneet lapset opiskelevat eri aloilla tai ovat hekin jo työelämässä. Moni on Suomen kansalainen.

Jotain uutta, jotain vanhaa

Tämä kesä on ollut samankaltainen kuin 25 vuotta sitten, vaikka tulijoiden määrä on nyt vielä suurempi. Monet pitkittyneet, laajamittaiset kriisit ovat johtaneet siihen, että ennen näkemättömän monet pakenevat, erityisesti Syyriasta, Irakista, Afganistanista ja Somaliasta. Suomeen hakijoita on tullut sadoittain viikossa, ja vastaanottokeskuksia perustetaan jälleen.  Vuoden 2016 puolella myös osa tulijoista tulee saamaan myönteisen turvapaikkapäätöksen, ja heidän tiensä kotoutumiseen alkaa jossain suomalaisessa kunnassa.

Tilanne on kuitenkin nyt eräiltä osin erilainen kuin vuonna 1990. Suomi on maahanmuuttomaa, ja kymmenillä kunnilla ja eri viranomaisilla on pitkää kokemusta pakolaisten vastaanotosta ja muutenkin maahanmuuttajien kotouttamisesta. Meidän perustuslakimme antaa vahvan pohjan ihmisoikeuksiin perustuvalle työlle niin turvapaikanhakuvaiheessa kuin kotoutumisen aikana. Meillä on toimiva lainsäädäntö turvapaikkamenettelylle, turvapaikanhakijoiden vastaanotolle ja pakolaisten kotouttamiselle. Vaikka turvapaikanhakijoiden määrä on nyt suurempi kuin aikaisempina vuosina, emme aloita nollasta, vaan toimintamalleja on rakennettu jo 25 vuotta. Meillä on Suomessa hyvät edellytykset vastata omalta osaltamme maailman pakolaisten hätään.

Vastaanotto- ja kotouttamistyötä kehitetään edelleen

Työ- ja elinkeinoministeriö jatkaa maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen kehittämistä, ja tukee yhdessä ELY-keskusten kanssa kuntiataloudellisesti kunnille maksettavien korvausten muodossa kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden kuntaan sijoittamisesta.  Ministeriössä toimiva kotouttamisen osaamiskeskus vahvistaa kuntien ja muiden kotouttamistyön toimijoiden verkostoja ja osaamista, myös pakolaisten kotouttamiseen liittyvien erityiskysymysten osalta. On selvää, että sotia ja ihmisoikeusloukkauksia pakenevien kohdalla esimerkiksi tarve mielenterveyspalveluihin ja trauman hoitoon on korostunut. Tämänkin osaamisen vahvistamiseksi on suunnitelmia yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa.

Niin pakolaisten kuin muiden maahanmuuttajien hyvän kotoutumisen edellytyksenä on ilmapiiri, jossa kunnioitetaan jokaisen ihmisarvoa, ja tunnistetaan hänen vahvuutensa ja osaamisensa. Kotoutumislain tavoitteena onkin tukea jokaisen maahanmuuttajan osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa, samalla kun hän voi ylläpitää omaa kieltään ja kulttuuriaan, sekä edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Tämä tavoite kantaa myös, kun valmistaudumme toivottamaan tervetulleiksi eri puolille Suomea ne pakolaiset, jotka ovat saaneet luvan jäädä Suomeen.

(Käytän tässä blogissa termiä ”pakolainen” kuvaamaan kaikkia niitä henkilöitä, jotka saavat kansainväliseen suojeluun ja humanitaaristen syiden perusteella turvapaikan tai oleskeluluvan. Tarkan juridisesti ”pakolainen” on ulkomaalaislain mukaan henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka, tai lupa tulla Suomeen Suomen pakolaiskiintiön puitteissa.)

Kristina Stenman, maahanmuuttojohtaja, maahanmuuttajien kotouttaminen -ryhmä, työ- ja elinkeinoministeriö

Lisää kommentteja