”Kerro minulle, niin unohdan. Näytä minulle, niin muistan. Tee kanssani, niin ymmärrän,” kertoo kiinalainen sananlasku. Oppiminen tapahtuu kuin huomaamatta, kun se on hauskaa.

Vaikka Suomi ja Viro ovat vain muutaman tunnin laivamatkan etäisyydellä toisistaan, ja kieletkin ovat sukulaiskieliä, koin Suomeen asettautumisen erityisen haastavaksi alussa. Jälkikäteen kotoutumisen käyrän tutkiskelun jälkeen totean, että syynä siihen oli se, että olin yhteiskunnan yleisten palvelujen ulkopuolella. Eihän Suomen yhteiskunta syrjinyt minua tahallaan, vaan minulta puutuivat tärkeät kohtaamisen mahdollisuudet.

Syksy 2015 tuli ja muutti tilanteen nopeammin kuin mitkään aiemmat pyrkimykset. Nopealla aikataululla pystytetyt vastaanottokeskukset tekivät suojelun tarpeen näkyväksi. Tietoisuus vastaanoton tarpeesta levisi kertaheitolla. Pakolaisia vastaanottavien kuntien verkosto kaksinkertaistui vuonna 2016. Myönteinen vire jäi.