Hyppää sisältöön

Kotoutuminen.fi-blogi tarjoaa näkökulmia kotoutumiseen

Kotoutumisen osaamiskeskus julkaisee kotoutuminen.fi:ssä kotoutumiskentän eri toimijoiden blogikirjoituksia. Kirjoittajina ovat erityisesti yhteistyökumppanit, hankkeiden, kuntien, järjestöjen kotoutumisen ja pakolaisten vastaanoton toimijat. Blogin yhteydessä voimme myös julkaista hankkeiden tuloksia ja tuotoksia. Myös osaamiskeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijat kirjoittavat blogiin.

Otamme vastaan blogikirjoituksia koko ajan. Jos olet kiinnostunut kirjoittamaan blogiin, ota yhteyttä: [email protected].

Blogeja voi kommentoida ja kommentoija vastaa siitä, että hänen tekstinsä on lakien ja hyvien tapojen mukaista. Blogin ylläpitäjät päättävät, mitkä viestit julkaistaan. Blogikirjoittajat eivät ota kantaa/vastaa yksittäisten henkilöiden tilanteisiin liittyviin kysymyksiin. Kirjoitukset ja kommentit eivät edusta työ- ja elinkeinoministeriön virallista kantaa.

Blogin sisältöön liittyvät oikeudet

Palvelun kaikki oikeudet, tekijänoikeudet mukaan lukien, ovat työ- ja elinkeinoministeriöllä (TEM). TEM pidättää itsellään kaikki oikeudet blogisivuston sisältöön. Kommentoija myöntää TEM:lle oikeuden julkaista tai olla julkaisematta aineiston, jonka kommentoija on lähettänyt kommentointipalstalle.

Blogit

Estävätkö sukupuoliroolit maahan muuttaneita naisia työllistymästä?

Julkaisupäivä 15.9.2023 15.52 Blogit

Kaksi naista istuvat lattialla ja katsovat kirjaa. Kuva Taitotalo, Nora Sayyad. Ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste on matala, ja heidän osaamistaan jää työmarkkinoilla käyttämättä. Vaikka maahan muuttaneiden naisten työllisyystilanne on viime vuosina kohentunut, naisten kotoutumiseen on kiinnitetty erityistä huomiota hallitusohjelmassa ja kotoutumislain kokonaisuudistuksessa. 

Julkisessa keskustelussa aiheeseen liitetään myös yleistäviä käsityksiä, kuten esimerkiksi stereotypioita kouluttamattomista kotiäideistä, jotka eivät edes halua osallistua työelämään (ks. esim. THL, 2022). Sukupuolten tasa-arvoa pidetään tärkeänä niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa (ks. Renvik, 2023), ja perinteisten sukupuoliroolien vaikutus naisten työllistymiseen on herättänyt kiinnostusta paitsi kahvipöytäkeskusteluissa, myös tutkijoiden keskuudessa. Miltä tutkimustieto siis näyttää: estävätkö sukupuoliroolit maahan muuttaneita naisia työllistymästä?

Tutkimukset esimerkiksi Suomesta, Norjasta ja Saksasta ovat osoittaneet, että lähtömaa voi heijastua asenteisiin naisten työssäkäyntiä kohtaan, ja perinteisten sukupuoliroolien kannatus voi ennustaa vähäisiä sosiaalisia kontakteja kodin ulkopuolella. Perinteiset käsitykset eivät kuitenkaan nouse tutkimuksissa erityisen keskeisiksi työmarkkina-aktiivisuuden selittäjiksi, vaikkapa ohi kielitaidon tai syrjinnän. 

Kansainväliset tutkimukset eivät muutoinkaan näytä tukevan käsitystä, että sukupuoliroolit rajoittaisivat maahan muuttaneiden naisten kotoutumista erityisen merkittävästi. Yksi aiheen tuoreimmista tarkasteluista on kotoutumisen osaamiskeskuksen uutiskirjeessäkin esitelty Glasin (2023) tutkimus. Siinä havaittiin, että muslimimaahanmuuttaneiden käsitykset tasa-arvosta vaihtelevat eri elämänalueilla. Vaikka seksuaalisuutta koskevat käsitykset (esimerkiksi esiaviolliseen seksiin ja aborttiin liittyen) olivat perinteisiä ja suhteellisen pysyviä, tutkitut muslimit suhtautuivat sukupuolten tasa-arvoon melko myönteisesti perhepiirissä (esimerkiksi kotitöiden jakoon liittyen) ja erityisesti julkisella elämänalueella (esimerkiksi työelämään ja koulutukseen liittyen). 

Käsitykset ja käyttäytyminen voivat muuttua

On myös huomattava, että perinteisetkään sukupuoliroolit eivät väistämättä ole pysyvä este työllistymiselle tai muulle kotoutumiselle. Kulttuuritaustastaan riippumatta ihmiset muuttavat käsityksiään ja käyttäytymistään paitsi omasta halustaan, myös ympäröivän yhteiskunnan myötävaikutuksella; lakien, etuuksien ja sosiaalisten normien kannustamana (esim. OECD, 2020). Esimerkiksi African Care ry:n tuoreessa kartoituksessa haastatellut maahan muuttaneet naiset kertoivat Suomessa vallitsevien normien vaikuttaneen perhe-elämän järjestämiseen (Soikkeli ym., 2023). Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen keskeisinä haasteina puolestaan mainittiin risteävät paineet työntekoon ja äitiyteen liittyen sekä käytännön järjestelyt, kun lapset sairastavat – siis useimmille perheille tutut ongelmat.

Kotimaisista tutkimuksista selkeimmän viestin tasa-arvokeskusteluun antanee THL:n toteuttama laaja FinMonik-tutkimus (Martelin ym., 2020). Tutkituista naisista vain pari prosenttia kertoi perheenjäsenten kielteisen suhtautumisen vaikeuttavan omaa työllistymistä. Lisäksi FinMonik-tutkimuksen aikaan kaikista kotona lapsia hoitaneista naisista 70 prosenttia oli ollut aiemmin töissä Suomessa tai ulkomailla. Tutkimus ei siis viitannut siihen, että työelämään osallistuminen olisi maahan muuttaneille naisille vierasta. FinMonik-tutkimuksessa naiset näkivät perheenjäsenten suhtautumista selvästi keskeisempinä esteinä työllistymiselleen puutteellisen kielitaidon ja vähäiset suhteet suomalaiseen valtaväestöön. Viestiä sosiaalisten verkostojen tärkeydestä maahan muuttaneiden naisten työllistymiselle toistavat myös viimeaikaiset tutkimukset Saksasta ja Hollannista. 

Miltä kokonaiskuva siis näyttää? Perinteisillä sukupuolirooleilla voi olla merkitystä maahanmuuttaneiden valintojen ja mahdollisuuksien kannalta. Joissain yhteisöissä perinteet ja haitalliset käytännöt voivat vaikeuttaa naisten kotoutumista ja heikentää heidän hyvinvointiaan huomattavastikin (esim. EMN, 2022). Perinteiset sukupuoliroolit tai perheen kielteinen suhtautuminen eivät kuitenkaan tutkimusten valossa vaikuta kovinkaan systemaattisilta työllistymisen esteiltä maahan muuttaneiden naisten monimuotoisessa joukossa. Tärkeintä olisi löytää keinot, joilla naiset voisivat löytää paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa ja toteuttaa toivomaansa elämäntapaa niin perhepiirissä kuin sen ulkopuolella. 

Tuuli Anna Renvik, erityisasiantuntija ja Minna Säävälä, johtava asiantuntija, kotoutumisen osaamiskeskus, työ- ja elinkeinoministeriö

Kuva: Nora Sayyad

Lähteet:

Kotoutumisen kokonaiskatsaus
Hallitusohjelma
Kotoutumislain uudistus 
THL:n blogi Faktantarkistus ennakkoluuloille, viisi myyttiä maahanmuuttajanaisesta 
Kotoutuminen.fi-blogi Arvot toimivat työkaluna kulttuurieroista keskustelemiseen 

Kirjallisuutta:

Baumgartner & Raijas (2023). Maahanmuuttaja­naisten työllisyys parani. Tilastokeskus. 
Bilecen, B., & Seibel, V. (2021). Network explanations of the gender gap in migrants’ employment patterns: Use of online and offline networks in the Netherlands. Journal of Family Research, 33(2), 541-565.
EMN (2022). Maahanmuuttajanaisten kotoutuminen – Suomen kansallinen raportti. European Migration Network Finland. 
Ghorashi, H. (2010). From absolute invisibility to extreme visibility: Emancipation trajectory of migrant women in the Netherlands. Feminist Review, 94(1), 75-92.
Glas, S. (2021). How Muslims’ denomination shapes their integration: the effects of religious marginalization in origin countries on Muslim migrants’ national identifications and support for gender equality. Ethnic and Racial Studies, 44(16), 83-105.
Glas, S. (2023). What Gender Values Do Muslims Resist? How Religiosity and Acculturation Over Time Shape Muslims’ Public-Sphere Equality, Family Role Divisions, and Sexual Liberalization Values Differently. Social Forces, 101(3), 1199-1229.
Hartmann, J., & Steinmann, J. P. (2021). Do gender-role values matter? Explaining new refugee women’s social contact in Germany. International Migration Review, 55(3), 688-717.
Idema, H., & Phalet, K. (2007). Transmission of gender-role values in Turkish-German migrant families: The role of gender, intergenerational and intercultural relations. Zeitschrift für Familienforschung, 19(1), 71-105.
Joronen, T. (2007). Työmarkkinoiden monenlaiset maahanmuuttajanaiset: Haaste suomalaiselle sukupuolijärjestelmälle. Teoksessa T. Martikainen & M. Tiilikainen (toim.), Maahanmuuttajanaiset: Kotoutuminen, perhe ja työ (s. 285-311). Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 46/2007. Helsinki: Väestöliitto.
Kavli, H. C. (2015). Adapting to the dual earner family norm? The case of immigrants and immigrant descendants in Norway. Journal of Ethnic and Migration Studies, 41(5), 835-856.
Martelin, T., Nieminen, T., Väänänen A., & Toivanen, M. (2020). Työ ja työllistymisen esteet. Teoksessa H. Kuusio, A. Seppänen, S. Jokela, L. Somersalo, & E. Lilja (toim.), Ulkomaalaistaustaisten terveys ja hyvinvointi Suomessa. FinMonik-tutkimus 2018–2019 (s. 49-60). Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Martikainen, T., & Säävälä, M. (2015). Indian wives and husbands on the move: Conjugal relations experienced by women living in Finland. Migration-Muuttoliike, 42(4), 13-20.
OECD (2020). How to strengthen the integration of migrant women? Migration Policy Debates 25, 2020. 
Röder, A. (2014). Explaining religious differences in immigrants' gender role attitudes: The changing impact of origin country and individual religiosity. Ethnic and Racial Studies, 37(14), 2615-2635.
Seibel, V. (2020). Contact to natives among recent Turkish migrants in Germany: Gender differences and potential explanations. Frontiers in Sociology, 5.
Soikkeli, J., Moallin, E., & Kinnunen, A. (2023). Opinnot, ura ja perhe uudessa kotimaassa. Helsinki: African Care ry.
Toivanen, M., & Yli-Kaitala, K. (2013). Työn ja muun elämän yhteensovittaminen. Teoksessa M. Toivanen, A. Väänänen, A. Airila (toim.), Venäläis-, kurdi- ja somalialaistaustaisten työ ja terveys Suomessa – samankaltaisuudet ja erot kantaväestöön (s. 117-125). Helsinki: Työterveyslaitos.