Kotouttaminen.fi-blogi

Kotouttamisen osaamiskeskus julkaisee kotouttaminen.fi:ssä kotouttamiskentän eri toimijoiden blogikirjoituksia. Kirjoittajina ovat osaamiskeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijat sekä yhteistyökumppanit ja esimerkiksi hankkeiden, kuntien, järjestöjen kotouttamisen ja pakolaisten vastaanoton toimijat.

Luontolähtöinen kotoutuminen – ihanaa vai kamalaa?

Julkaisupäivä 28.9.2018 8.42 Blogit

Kati PitkänenSisko toi maahanmuuttajapoikaystävän ensivierailulle suvun mökille. Perinteiden mukaan matkalla poikettiin mansikkapellolla. Afrikan miljoonakaupungista kotoisin oleva poikaystävä kuvasi innoissaan mansikkapeltoa ja lähetti videon suoraan pellolta sukulaisilleen – hän oli kuvitellut mansikoiden kasvavan puissa. Onkiretkellä elämänsä ensimmäistä kertaa veneessä istunut lankomies puristi veneen laitoja rystyset valkeana, kunnes unohti jännittää kalastuksen tiimellyksessä. Järven rannalla kasvaneena marjanviljelijän tyttärenä siskolleni ei ollut tullut mieleen ottaa etukäteen puheeksi mansikkapensaan anatomiaa tai mökkeilyyn olennaisesti kuuluvia onkiretkiä.

Luonnosta ja tutustumisesta suomalaiseen luonnon virkistyskäyttöön on tullut viime aikoina suosittu osa maahanmuuttajien kotouttamista. Erilaiset urheilu- ja luontojärjestöt vievät maahanmuuttajia metsiin, vesille ja maaseudulle hiihtämään, patikoimaan, kalastamaan, lenkkeilemään, nuotiokahveille jne. Lista maahanmuuttajille suunnatusta luontotoiminnasta on pitkä. Miten toimiva tapa tutustuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan “luontokotoutus” on? Entä miltä tämä kaikki näyttää maahanmuuttajan näkökulmasta?

Monissa Euroopan maissa on oltu huolissaan siitä, että maahanmuuttajat osallistuvat kantaväestöä heikommin ulkoliikuntaan ja hyödyntävät niukemmin viheralueita virkistykseen. Tutkimuksissa syitä tähän on etsitty siitä, miten maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt käyttävät luontoa ja millaisia merkityksiä siihen liittävät.

Muun muassa turvapaikanhakijoita haastatelleet brittiläiset tutkijat havaitsivat, että totutusta poikkeavat maisemat voivat tuntua hämmentäviltä tai jopa pelottavilta. Epäselvyys siitä, mitä puistoissa ja metsissä oikein voi ja saa tehdä, voivat niin ikään saada varomaan luonnonympäristöjä konfliktien pelossa. Eurooppalaiset käsitykset laadukkaasta vapaa-ajan vietosta luonnossa voivat tuntua käsittämättömiltä. Miksi ihmeessä pitäisi lähteä patikoimaan maaseudulle tai reippailemaan puistoon?

Pohjoismaissa on ainutlaatuiset mahdollisuudet luontolähtöiseen kotoutumiseen

Pohjoismaissa laajat jokamiehenoikeudet tarjoavat maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen mahdollisuuden luonnon virkistyskäyttöön ja luontolähtöisten ratkaisujen kehittämiseen maahanmuuttajien kotoutumisen tueksi.

Monissa luontokotoutumisen hankkeissa on jo nyt saatu lupaavia tuloksia. Viheralueilla on havaittu olevan monia hyötyjä. Luontoon meneminen on kaikille ilmaista ja viheralueet taipuvat monenlaiseen toimintaan. Luonnonympäristöt virkistävät, antavat voimia ja auttavat toipumaan stressistä.

Rakennettuihin ympäristöihin verrattuna viherympäristöt ovat neutraalimpia paikkoja kohdata muita ihmisiä ja viettää aikaa yhdessä. Luonnossa on rauhallista, mikä auttaa osallistujia keskittymään ja ohjaajia ottamaan paremmin huomioon kaikkien tarpeet ja tuntemukset. Tutustuminen pohjoismaiseen luontoon ja luonnon virkistyskäyttöön tutustuttaa maahanmuuttajat samalla näiden maiden kulttuuriin ja perinteisiin.

Luontolähtöisenkin kotoutumisen tulisi perustua vuorovaikutukseen

Luonto voi parhaimmillaan merkittävästi edesauttaa maahanmuuttajien kotoutumista. Intoillessamme meille rakkaasta luonnosta ja siihen liittyvistä perinteistä, maahanmuuttajien näkökulma kuitenkin unohtuu helposti. Oletamme että meille rakkaat asiat ovat myös muista ihania ja tutustumisen arvoisia. Kotoutumisen tulisi rakentua aidolle vuorovaikutukselle, jossa myös maahanmuuttajat pääsevät jakamaan kokemuksiaan uudesta ja vanhasta kotimaasta.

Lankomies on vieraillut mökillä ensivierailunkin jälkeen. Siskon vannottua, ettei ole koskaan törmännyt mökillä karhuun tai järvihirviöihin, hän on suostunut yöpymään mökillä ilman tyynyn alle piilotettua leipäveistä. Joka vierailulla lankomies jaksaa kuitenkin ihmetellä sitä, miten vanhempamme oikein saavat aikansa kulumaan keskellä metsää sijaitsevalla mökillä. Sisko yrittää vakuutella, että huoleen ei ole aihetta.

Kati Pitkänen, Erikoistutkija, YTT, dosentti, Suomen ympäristökeskus SYKE

Luontokotoutumisen käytäntöjä Pohjoismaissa on selvitetty Suomen ympäristökeskuksen vetämässä ORIGIN-hankkeessa vuosina 2016–2018. Hankkeen keskeiset tulokset on julkaistu esitteessä ja raportissa, jotka löytyvät hankkeen verkkosivuilta. Esitteessä on tiiviisti kerrottu, mitä luontokotoutuksella tarkoitetaan ja miten luonto tukee maahanmuuttajien kotoutumista. Raportissa analysoidaan ja vertaillaan pohjoismaisia luontokotoutumisen käytäntöjä ja esitellään 16 hanketta Suomesta, Tanskasta, Ruotsista ja Norjasta.

Lue lisää:

ORIGIN-hanke (Suomen ympäristökeskus)
Esite: Nature-based integration (englanniksi) (pdf)
Julkaisu: Defining nature-based integration – perspectives and practices from the Nordic countries (englanniksi)

 

Kommentit
Ei kommenteja vielä. Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita