Kotouttaminen.fi-blogi

Kotouttamisen osaamiskeskus julkaisee kotouttaminen.fi:ssä kotouttamiskentän eri toimijoiden blogikirjoituksia. Kirjoittajina ovat osaamiskeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijat sekä yhteistyökumppanit ja esimerkiksi hankkeiden, kuntien, järjestöjen kotouttamisen ja pakolaisten vastaanoton toimijat.

Maahanmuuttajataustaiset nuoret tarvitsevat psykososiaalista tukea

Vuoden 2015 Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat vailla läheistä ystävää ja kokevat koulukiusaamista, koulun työilmapiirin ongelmia sekä fyysistä uhkaa yleisemmin kuin muut nuoret. Itse Suomeen muuttaneet ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanuoret erottuvat selvimmin valtaväestöstä ja myös muista maahanmuuttajataustaisista nuorista.

Vuonna 2015 valtakunnalliseen Kouluterveyskyselyyn vastanneista ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajista neljännes (24 %) kertoi olevansa vailla yhtään läheistä ystävää, kun vastaava osuus valtaväestön nuorista oli kahdeksan prosenttia. Koulukiusatuksi oli joutunut viidennes (18 %) ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanuorista ja kolme prosenttia valtaväestön nuorista.

Koulun tai oppilaitoksen työilmapiirissä koki ongelmia 34 prosenttia ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanuorista ja 18 prosenttia valtaväestön nuorista. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanuoret olivat kokeneet myös fyysistä uhkaa (35 % vs. 18 %) valtaväestöä yleisemmin.

Maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat helposti haavoittuva ryhmä

Toiseen maahan muutto on aina vaativa psyykkinen prosessi, siirtymä yhteiskunnasta ja yhteisöstä toiseen. Erityisen raskas se on nuorille, jotka elävät samanaikaisesti nuoruuteen liittyvän kehitysvaihesiirtymän aikaa. Lisäksi yhteisön jäsenyyden ja hyväksynnän merkitys korostuvat nuoruudessa. Muuton yhteydessä pakon edessä tapahtuva omasta tutusta kaveripiiristä eroaminen sekä oman paikan ja hyväksynnän hakeminen kohdemaan mahdollisesti hyvinkin uudenlaisesta, vieraskielisestä, tuntemattomasta ja jopa torjuvasti suhtautuvasta yhteisöstä ei ole helppoa.

Lisäksi nuorten muuttaminen tapahtuu vanhempien päätöksestä. Heillä ei ole suureen elämänmuutokseensa samanlaista päätös- ja vaikutusvaltaa kuin vanhemmilla. Myös perheen sisäinen, eritahtinen kotoutuminen voi olla nuorelle haastavaa ja kiristää perheenjäsenten välejä.

Tänä syksynä Suomeen on tullut poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita. Toiseen maahan muuttaminen on erityisen raskasta pakolaisille, jotka ovat joutuneet jättämään kotimaansa pakon edessä, väkivallan tai vainon vuoksi. Nuori turvapaikanhakija elää siis moninkertaisten edellä kuvattujen psyykkisten kuormitustekijöiden alla.

Psykososiaalisen hyvinvoinnin, oppimisen ja kotoutumisen mahdollistajat

Yhteisön hyväksyntä, hyvä luokkahenki ja turvallisuudentunne ovat oppimisen keskeiset mahdollistajat. Voidakseen keskittyä oppimiseen, nuoren täytyy tuntea olonsa hyväksytyksi ja turvalliseksi. Koulunkäynti ja kielen oppiminen ovat puolestaan kotoutumisen ja myöhemmän työllistymisen edellytyksiä. Toisaalta kielitaito on myös edellytys kaverisuhteiden luomiselle valtaväestön nuorten kanssa.

Panostus koulunkäyntiin, kielen oppimiseen ja kotoutumiseen on tärkeää, mutta mikäli nuoret elävät kiusaamisen ja fyysisen uhan pelossa, kokevat koulun työilmapiirin huonoksi ja ovat vailla ystäviä, heidän resurssinsa riittävät heikosti oppimiseen ja opiskeluun.

Ystävyyssuhteiden tukeminen, kiusaamisen ehkäiseminen ja hyvän työilmapiirin luominen kouluyhteisöön voivat tuntua toissijaisilta kielen oppimiseen ja muuhun opiskeluun verrattuna.  Niillä kuitenkin luodaan ensiarvoisia edellytyksiä nuorten psyykkiselle hyvinvoinnille sekä hyvälle toiminta- ja opiskelukyvylle.

Anni Matikka, tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lue lisää:

Kouluterveyskysely (thl.fi)
Matikka ym. 2015. Maahanmuuttajataustaisten nuorten hyvinvointi ja sen seuranta. Tutkimuksesta tiiviisti nro 29, syyskuu 2015.
Matikka ym. 2014. Maahanmuuttajataustaisten 8. ja 9.-luokkalaisten hyvinvointi - Kouluterveyskysely 2013.
Matikka ym. 2015. The well-being of eight-year and ninth-year pupils with an immigrant background - School Health Promotion Study 2013.

Lisää kommentteja