Kotouttaminen.fi-blogi

Kotouttamisen osaamiskeskus julkaisee kotouttaminen.fi:ssä kotouttamiskentän eri toimijoiden blogikirjoituksia. Kirjoittajina ovat osaamiskeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijat sekä yhteistyökumppanit ja esimerkiksi hankkeiden, kuntien, järjestöjen kotouttamisen ja pakolaisten vastaanoton toimijat.

Matkani kotoutumista kohti Suomessa

Julkaisupäivä 4.2.2019 9.00 Blogit

Regina AinlaVaikka Suomi ja Viro ovat vain muutaman tunnin laivamatkan etäisyydellä toisistaan, ja kieletkin ovat sukulaiskieliä, koin Suomeen asettautumisen erityisen haastavaksi alussa. Jälkikäteen kotoutumisen käyrän tutkiskelun jälkeen totean, että syynä siihen oli se, että olin yhteiskunnan yleisten palvelujen ulkopuolella. Eihän Suomen yhteiskunta syrjinyt minua tahallaan, vaan minulta puutuivat tärkeät kohtaamisen mahdollisuudet.

Muutin Suomeen lukiosta valmistumisen jälkeen. Perheemme muutti Virosta Suomeen koska perheemme juuret ovat Suomessa. Yllätyksekseni minun oli haastavaa verkostoitua samalla orgaanisella tavalla kuin se tapahtui Virossa. Valmistuin lukiosta Virossa, joten minulla ei ollut Suomessa verkostoja koulun ajalta. En ollut tietoinen kotoutusjärjestelmästä. Kun kävin TE-toimistolla, minulle kerrottiin, että koska olen vironkielinen (kieli, joka on lähellä suomen kieltä), minun kielitasoni on riittävä työllistymiseen. Lisäksi puhuin erinomaista englantia, venäjää ja jonkin verran ranskaa, joten minut ohjatiin heti hakeutumaan ravintola-alalle. Työskentelin iloisella mielellä, koska tulin maasta, jossa ansiotyötä kunnioitettiin ja, jossa ei sosiaalisia tukia paljon tarjottu.

Tie vie Skotlantiin

Suomeen tulemisen jälkeen, ilman perehdytystä ja kotouttamista yhteiskuntaan, minulle syntyi paljon väärinkäsityksiä Suomen yhteiskunnasta. Suomen kielentaitoni riitti jokapäiväisen asiointiin, mutta rajasi minut pois tarjolla olevista koulutuksista, tapahtumista, kahvipöydän äärellä tapahtuvasta keskustelusta sekä mielipiteeni ilmaisemisesta. Vaikka Viron ja Suomen kielet ovat sukulaiskieliä ja kulttuurit ovat lähellä toisiaan, on kyseessä kuitenkin eri kansat ja eri kielet.

Alkuvaiheessa kyllästyin siihen, että olen Suomessa pelkästään maahanmuuttajana, enkä kokenut olevani yhteiskunnan tasavertainen jäsen. Näin itsessäni enemmän potentiaalia ja kykyä osallistua yhteiskuntaan mutta turhaannuin rakenteisiin, mistä johtuen en päässyt elämäntilanteestani eteenpäin. Näin tulevaisuuteni kannalta tärkeänä jatkaa opintoja, mutta huonon kokemukseni vuoksi päätin muuttaa pois Suomesta Skotlantiin opiskelemaan.

Oma aktiivisuus siivitti eteenpäin

Todellinen kotiutumisen tunne Suomessa ilmestyi, kun palasin Suomeen opiskelujen jälkeen. Ymmärsin yhteiskuntaan osallistumisen tärkeyden ja hakeuduin Suomessa sosionomin koulutukseen. Vaikka olisin toivonut enemmän osallistavaa toimintaa, ryhdyin itse aktiivisesti hakeutumaan erilaisiin tehtäviin sekä osallistuin maksullisille suomen kielen kursseille. Minua on aina kiinnostanut ihmiset, kulttuurin rakenteet ja kehittyminen, joten sosiaalialan opiskelu oli minulle siinä elämän vaiheessa juuri sopiva ala. Opiskeluni kautta pystyin käsittämään omia kotoutumiseen liittyviä kokemuksia, sekä panostamaan siihen, että yhteiskuntaan tulisi positiivisia muutoksia. Opiskelujeni aikana hakeuduin useaan harjoittelupaikkaan, joiden ansiosta tutustuin yhteiskuntaan vielä enemmän sekä kehitin verkostoja. Osallistuin jatkuvasti eri kansalaisjärjestöjen toimintaan ja toimin vapaaehtoisena.

Koulutus, harjoittelut ja työllistyminen toimivat väylänä kotoutumiseen

Isoin kotoutumisen väylä minulle on ollut koulutus, harjoittelut ja työllistyminen. Niiden kautta olen luonut lisää verkostoja sekä ansainnut työnantajien luottamuksen palkata maahanmuuttajataustainen henkilö. Vaikka se voi tuntua itsestäänselvyytenä, ymmärsin sen, että minun ei välttämättä tarvitse olla Suomessa syntynyt ollakseni aktiivinen yhteiskunnan jäsen. Sanoisin olevani hyvin Suomeen asettautunut. Suomi on minun kotini, jossa koen olevani arvostettu ja minulla on tulevaisuuden mahdollisuuksia. Haluan myös panostaa Suomen kehitykseen tulevaisuudessa.

Regina Ainla, korkeakouluharjoittelija, työ- ja elinkeinoministeriö

 

 

Kommentit
Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita