Kotouttaminen.fi-blogi

Kotouttamisen osaamiskeskus julkaisee kotouttaminen.fi:ssä kotouttamiskentän eri toimijoiden blogikirjoituksia. Kirjoittajina ovat osaamiskeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijat sekä yhteistyökumppanit ja esimerkiksi hankkeiden, kuntien, järjestöjen kotouttamisen ja pakolaisten vastaanoton toimijat.

Muutoksen tuulet puhalsivat Pohjanmaalla Kotona Suomessa -hankekaudella 2015–2020

Maarit Ojala Kotoutumisen edistämisen rakenteet ovat muuttuneet Pohjanmaalla vuosien 2015 ja 2020 välisenä aikana. Rakenteissa on siirrytty usealta eri vastuualueelta kohti yhtenäisiä ja yhteistyössä toteutettuja kotoutumisen edistämisen palveluita. Rakennemuutokset ovat edistäneet kotoutumistyön näkyvyyttä ja työn tarpeiden ymmärtämistä poliittisessa päätöksenteossa.

Hyvinvointikuntayhtymä edellyttää kotoutumispalveluiden uudelleen organisointia

Parhaillaan Pohjanmaalla työstetään sosiaali- ja terveydenhoidon uudistusta, jossa alueelle muodostetaan yhteinen hyvinvointikuntayhtymä jo vuoden 2021 alusta. Hyvinvointikuntayhtymän tulo vaatii kotoutumispalveluiden uudelleen organisointia alueella. Uudelleen organisointia helpottanee se, että kotoutuminen nähdään alueella omana erillisenä, vaikkakin monialaisena toimialanaan, jolla täytyy olla yksi selkeä vastuutaho.

Sekä Pietarsaaressa että Vaasassa perustettiinkin oma kotouttamisyksikkö non-sote-palveluna vuosien 2016–2018 aikana. Riippumatta siitä, minkä hallinnonalan alaisuudessa kotoutumisen edistäminen on, ovat rakenteet selkiytyneet kuluneena aikana. Tämä on näkynyt myös toimijoiden roolien täsmentymisenä ja sitä kautta työn tehokkuuden lisääntymisenä.

Vaasan kaupungin kotouttamisasiat olivat jakaantuneet neljälle eri vastuualueelle vuoden 2016 syksyyn saakka. Maahanmuuttajia ei tunnistettu omana ryhmänä. Tämä ei toiminut, joten organisaatiouudistuksen myötä Vaasaan avattiin erillinen kotouttamisyksikkö vuonna 2018. Se toimii non-sote-palveluna eli asiakkailla ei automaattisesti ole sosiaalihuollon asiakkuutta. Pietarsaaren seudulla suurin muutos rakenteissa oli noin nelisen vuotta sitten toteutettu uudistus, jossa kotouttamistyö irrotettiin sosiaalityön alaisuudesta ja siirrettiin konsernihallinnon alaisuuteen. Kokkolassa kotouttamistyön rakenne muuttui, kun sosiaali- ja terveydenhuollosta muodostettiin vuonna 2017 Keski-Pohjanmaalle yhteinen aluehallinto, jossa kaikki kunnat ovat hallinnollisesti osa terveyden- ja erikoissairaanhoitopiiriä. Rannikko-Pohjanmaalla kotoutumista edistävät palvelut järjestetään sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymässä (K5). K5-kuntayhtymään kuuluvat Maalahti, Korsnäs, Närpiö, Kaskinen ja Kristiinankaupunki.

Sosiaalipalveluiden tarve on yksilöllistä

Yhteistyötä tehdään säännöllisesti eri toimialojen, erityisesti sosiaalitoimen kanssa. Maahanmuuttajan kotoutuminen ei lähtökohtaisesti ole sosiaalipalvelujen alle kuuluvaa, vaan sosiaalipalvelujen tarve on yksilöllistä aivan kuten kantaväestölläkin. Asiakkailla ei ole sosiaalipalvelujen asiakkuutta automaattisesti silloinkaan, kun kotoutumista edistävät palvelut kuuluvat sote-palveluihin.

Kotoutumista edistävän työn näkyvyyden ja työn tarpeiden ymmärtämisen on koettu lisääntyneen poliittisessa päätöksenteossa rakennemuutosten jälkeen, kun palvelut on siirretty sote-palvelujen alaisuudesta muualle. Toisaalta Kokkolassa muutos aluehallintoon sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa koetaan siten, että yhteinen hallinto ja sisäinen viestintä ovat helpottaneet työtä ja asiakasprosessien toteuttamista. Joka tapauksessa yhteistyön tarve eri toimijoiden kesken on laajalti tunnustettu.

Yksinäisestä puurtamisesta ammattimaisempaan verkostotyöhön

Kaupunkien kotouttamisohjelmien laadintaan on otettu mukaan eri toimialoja. Tämä on tuottanut tulosta ohjelman täytäntöönpanovaiheessa. Kotona Suomessa -hankkeen näkemys ”kotoutuminen kuuluu kaikille” toteutuu parantuneessa, konkreettisessa yhteistyössä. Kotoutuminen ei ole ainoastaan kotoutumisen asiantuntijoiden vastuulla. Eri toimialoja osallistava toimintatapa on edellytys sille, että tämä ymmärretään.

Tuleva Pohjanmaan hyvinvointikuntayhtymä vaatii nykyisiltä verkostoilta taas uudenlaista järjestäytymistä. Kehittämis- ja yhteistyötä vaikeuttaa se, että huolimatta yhteisestä tahtotilasta, kaikilla on kiire omassa perustyössä.

Ehkä suurin muutos alueella näkyy toimijoiden määrässä ja työn luonteessa. Samalla ymmärrys siitä, että kotoutumisen edistäminen ei onnistu keneltäkään yksin, on vahvistunut. Tämä näkyy yhteistyön luonteessa siten, että se on vakiintunut eri toimijoiden välillä. Verkostoja erilaisiin tarpeisiin on tullut lisää ja niiden työ on ammattimaistunut. Monialaisesta verkostotyöstä on tullut luonteva ja oleellinen osa työtä.

Verkostoja on kehitetty aiempaa organisoidummaksi ja tavoitteellisemmaksi. Tämä on parantanut tietämystä eri toimijoiden tekemästä työstä, mikä on näkynyt jokaisen työn lisääntyneenä arvostamisena. Kun yhteistyöverkoston jäsenillä on selkeä kuva jokaisen roolista, parantaa se ilmapiiriä ja sitä kautta halukkuutta yhteistyöhön. Verkostoissa pureudutaan tiedonjaon lisäksi johonkin ongelmaksi havaittuun asiaan. Ongelman ratkaiseminen edellyttää kaikkien osapuolten sitoutumista. Kaiken takana on asiakkaan sujuva kotoutumispolku. Edelleen tulee kuitenkin vahvistaa fokusta asiakkaaseen, ammattilaisten oman toimenkuvan sijaan. Yhteiskunta muuttuu niin nopeasti, että tarvitaan myös aiempaa rohkeampia päätöksiä kotoutumisen edistämiseksi.

Kotona Suomessa -hanke on järjestänyt koulutuksia ja erilaisia tilaisuuksia monista kotoutumisen osa-alueista. Osittain tämän ansiosta ymmärretään aiempaa paremmin kotoutumisen olevan kokonaisvaltainen prosessi. Kokonaisvaltaisuus edellyttää yhteistyötä myös yli hallintokuntarajojen. Tähän Pohjanmaan ELY on kannustanut kuntia.

Asiakaslähtöinen ja ennaltaehkäisevä asiakastyö tuottaa tulosta

Asiakastyötä on kehitetty suunnitelmallisemmaksi ja entistä asiakaslähtöisemmäksi. Asiakastyössä panostetaan prosessien tunnistamiseen ja oikea-aikaiseen ja -laatuiseen palveluun. Samalla asiakkaan omaa vastuuta on entisestään lisätty. Omakielisen ohjauksen merkityksestä puhutaan aiempaa huomattavasti enemmän. Erityisesti K5-alueella ja Vaasassa on palkattu ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä kotoutumisen edistämiseen. Kotona Suomessa -hanke toivoo, että taustaltaan maahanmuuttaneiden työnhakijoiden osaamista arvostettaisiin laajemminkin palkkatyössä pelkän ilmaisen hyödyntämisen ja vapaaehtoistyön sijaan.

K5-alueella työperäinen maahanmuuttajaväestö korostuu ja on kasvussa. Kielen oppiminen ei ole aina tärkeimpänä päämääränä, sillä perusarki sujuu työpaikan ja yhteisön tuen ansiosta. Haasteena onkin saada heidät ymmärtämään ruotsin kielen oppimisen tärkeys.

Pakolaistaustaisia asiakkaita ohjataan aiempaa enemmän ennaltaehkäiseviin palveluihin, etteivät he tarvitsisi sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita. Vaasassa tehdään paljon yhteistyötä yhdistysten kanssa uusien palvelujen kehittämiseksi. Kotoutumista suunnataan siis yhdistyksiin ja kunnan peruspalveluihin.

Tämä on juuri oikea suunta. Kotona Suomessa -hankkeen kohderyhmänä ovat olleet kotoutumisen ammattilaiset, mutta hankkeen loppua kohden katseemme on enenevässä määrin suuntautunut kotoutumisen edistämisen valtavirtaistamiseen. Hankkeemme aika loppuu kesken, mutta työ- ja elinkeinoministeriössä otetaan huomioon valtavirtaistamisen tärkeys. Yhdistykset on nähtävä tasavertaisina kumppaneina. Osaamista peruspalveluissa on vahvistettava siten, että peruspalvelut vastaavat maahanmuuttaneiden tarpeisiin yhdenvertaisesti siinä missä muidenkin kuntalaisten tarpeisiin. Tämä saattaa myös vähentää maahanmuuttaneiden kokemaa syrjintää. Osaamiseen panostaminen peruspalveluissa on yhdenvertaisuuteen panostamista.

Haastattelin blogia varten kotoutumisen edistämisen ammattilaisia Pohjanmaalta ja Keski-Pohjanmaalta: Katarina Fogde, Pia Fraktman, Emine Ehrström, Lilian Ivars, Pirkko Kivistö ja Sonja Sulkakoski. Blogissa esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat heidän.

Maarit Ojala, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan aluekoordinaattori, Kotona Suomessa -hanke

1 Kommentti